5 1* {3 Mediakuvat {3 ---------- Mediakuvat on Sakun uusi palsta, jossa Heimo Laukkanen kolumnien muodossa kertoo muiden medioiden tavoista kertoa asioista ja tuo samalla julki omat ajatuksensa niistä sekä muista ajankohtaisista asioista. Mikäli sinä löydät jonkin erinomaisen mielenkiintoisen artikkelin tai vastaavas- ti sinusta tuntuu, että sinulla olisi jotain kommentoitavaa, niin lähetä artik- keli tai oma mielipiteesi minulle. Mediakuvat c/o Heimo Laukkanen KKK 28 M 167 00930 Helsinki Internet: heimo.laukkanen@helsinki.fi {31. Media-ala yhdistyy, mutta ei Euroopassa {3------------------------------------------ Kun maailma kehittyy, yksi ja ehkäpä tärkein taustavoima pyörityksen keskellä on raha. Suuret innovaatiot ovat monesti saaneet kehittyä ja jalostua, kun joku on nähnyt niiden joskus tulevaisuudessa tuottavan sijoitetut rahat takaisin. Oli kyse sitten tietoliikenteen muuttamisesta langattomaan muotoon tai televisio- viihteen siirtämisestä digitaaliseen muotoon, jossain taustalla - tai suoraan nenän edessä - leijuvat dollarinkuvatukset. Eurooppalaiset televisioyhtiöt ostavat vuosittain yhdysvaltalaisia televisio-oh- jelmia lähes seitsemällä miljardilla markalla. Maailmanlaajuisesti puhutaan mon- ta sataa kertaa suuremmista summista! YK:n International Telecommunication Unio- nin arvion mukaan tieto- ja viestintäalan teollisuuden tulot olivat viime vuonna noin 6 150 miljardia markkaa eli noin 6 prosenttia koko maailmantaloudesta. Ohjelmien levityksen seuraava kuuma sana, digitaalisuus, tulee olemaan rahasampo niin viihteen tuottajille kuin myös laitteistovalmistajille. Jokainen haluaa osansa, mutta kukaan ei tunnusta omaavansa rahkeita ottaakseen kaiken yksin. Ah- neuden tilalle on tullut tehokas ahneus. Suuret yhdistyvät vielä suuremmiksi ja suuntaavat yhteiset voimansa tehokkaasti uuteen viestintämuutokseen. Kun amerikkalaiset viestintäyritykset liittoutuvat, eurooppalaiset jätit harmit- televat EU:n kilpailukomissaarin asettamia rajoituksia, jotka estävät Euroopan viestintäalaa hallitsevien Warner-CNN-vastineiden syntymisen. Ennen vuotta 1998, jolloin EU:n telemarkkinat avautuvat kilpailulle, EU:n politiikkana on ylläpitää kilpailua ja antaa kansalliselle toiminnalle elinvoimaiset mahdollisuudet. Onko EU:n politiikka hyväksi vai pahaksi, siitä voidaan olla monta mieltä. To- tuutta kuitenkin on, että terve kilpailuasema, joka ei anna monopoliasemaa ke- nellekään, takaa monipuolisen televisiotarjonnan ja tukee myös paikallisia piir- teitä. Toisaalta suuri Euro-Communications Oy olisi omiaan kilpailemaan samassa sarjassa Time Warner - Ted Turner Broadcast Companyn ja Walt Disney - ABC:n kal- taisten yhteenliittymien kanssa. Suuri yhtenäinen eurooppalainen kokonaisuus ta- kaisi eurooppalaisille tukevat asemat neuvottelupöydässä keskusteltaessa niin ohjelmien hinnoista kuin myös mahdollisista yhteistyösopimuksista tai vies- tintätaivaan uudelleenjaosta. Vuoden 1998 tuleva kilpailun vapautuminen lopulta näyttää, onko yhdysvaltalaisten jättien parantanut kilpailukyky ja suunnaton ka- pasiteetti liikaa Euroopan ja muun maailman omille pienemmille viestintäyhtiöil- le. {32. Internetiin uskotaan edelleen vahvasti {3----------------------------------------- Keskiviikkona 11. lokakuuta oli Helsingin Sanomissa Vapaa-aika-osassa pieni ar- tikkeli, jonka sisältönä lyhykäisesti oli se, että Time Warner uskoo Internetin valtavaan kasvuun ja siten myös todelliseen kaupalliseen hyödyntämiseen. Time Warnerin uusista medioista vastaavan johtaja Bob Lydonin sanoja lainaten: "Tu- lemme näkemään valtavia kasvulukuja." Usko Internetiin on ymmärrettävää, sen tietää jokainen, jolla on ollut mahdolli- suus surffata hyvillä yhteyksillä ja kokea, että Internetistä on todellista hyötyäkin. Lisääntyvä palvelujen määrä ja palvelujen tason parantuminen on posi- tiivistä katsottavaa. Sivuista saa entistä enemmän irti, eikä halutun tiedon löytäminen ole välttämättä enää niin vaikeaa, onhan apuna useita etsintäpalvelu- ja ja yhä enemmän kattavia kaupallisia palveluita. Massojen rynnistäessä rajat asettaa enää tekniikka. Suositut serverit hidastuvat ja monesti jopa tukkiutuvat. Esimerkiksi epävirallinen Pamela Andersonin kotisi- vu jouduttiin liiallisen kuormituksen käytön takia lopettamaan, samalla tavalla on käynyt monille eroottisia kuvia levittäneille palveluille. Yhteyksien kuor- mittuminen ei kuitenkaan rasita vain yhtä käyttäjää, vaan kaikkia, jotka halua- vat siirtää tietoa samoja reittejä pitkin. Kirosanat tukahdutetaan huulta pures- kelemalla ja Tetristä taustalla pelaamalla. Mutta kuten aina, rahalla saa ja Unixilla pääsee. Kuten isolla rahalla tehdyistä järjestelmistä, esimerkiksi Playboyn kotisivu (www.playboy.com), näkee, nopeat yhteydet myös pitkän matkan päähän ovat mahdollisia. Kun on varaa pistää jonoon joukko Sunin Sparcstationeja, voi olla myös melko varma, että omat kotisivut pyörivät jouhevasti. Internetiä kaupallistattaessa täytyy toivoa, että osa verkon avulla kerättävästä rahasta palaa itse verkkoon. Median ansiosta Internetistä on tullut niin kova sana, että sillä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Positiiviset mielleyhtymät surffaukseen ja jonkinlaiseen tiedon vallankumoukseen ovat vain mukavaa bonusta, ruuhkat ja hajanaisuus taas totuudenmukaista miinusta. Vaikka pankkitili näyttääkin tällä hetkellä vielä roimasti plussaa, voivat Bob Lydonin kuvailemat "valtavat kasvuluvut" räjäyttää koko järjestelmän käsiin. Massojen aiheuttamat ruuhkat ja törmäykset tiedon valtatiellä voidaan aktiivi- sella rakentamisella välttää tai ainakin vähentää vahinkoja. ATM-verkot ja uu- siutuvat serverit ovat vain positiivista kuultavaa. Nopeat ja toimivat yhteydet ovat Internetin kaupallisen onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä. Nykyaikaisella talousihmisellä ei ole aikaa odotella tai haravoida tuntikaupalla sivulta toi- selle haluamaansa tietoa etsien. Tiedon pitää tulla mahdollisimman nopeasti, mieluiten jo eilen! Laajat, keskitetyt tietopalvelut tulevat löytämään aktiivisen käyttäjäkuntansa - aivan kuten suosituimmat etsintäpalvelut ja eri ihmisten ylläpitämät linkkisi- vut. Kirjojen julkaisijat voivat siirtää suuria kirjasarjoja verkkoon ja myydä yksityishenkilöille ja oppilaitoksille erilaisia käyttöoikeuksia. Uutispalvelut voivat välittää sähkeensä reaaliajassa tilaajille myös sähköpostin kautta. Miltä tuntuisikaan liittyä mukaan Reuterin palveluun ja saada puolen tunnin välein ly- hyt katsaus maailman uutisista, tai vastaavasti käydä lukemassa tärkeimmät uuti- set suoraan automaattisesti päivitettävältä WWW-sivulta silloin, kun se parhai- ten itselle sopii? Internetistä löytyy mahdollisuuksia vaikka mihin, muuhunkin kuin eroottisten ku- vien välittämiseen. Lähivuosien aikana yrityksillä on suuret mahdollisuudet vai- kuttaa siihen, mitä netin tulevaisuudesta muodostuu. Vaikka tarjontaa löytyy jo nyt aina elokuvayhtiöistä pienten yhdistysten ja yksityishenkilöiden kotisivui- hin, kattavampi edustus ei olisi pahitteeksi, sillä netti on kommunikaatiokana- vana aivan ehdoton! Vai millä muulla välineellä voit hetkessä olla ilman sen suurempia kustannuksia yhteydessä kiintolevyohjaimen valmistajaan Yhdysvallois- sa, kirjoittaa virheraportin jostain ohjelmasta, lukea uusimmat uutiset ja tut- kia samalla tulevien elokuvien maistiaispaloja? {33. Terveydenhuolto siirtyy tietoverkkoihin {3------------------------------------------ Ei ole enää pelkkää utopiaa Sakun tai muiden lehtien sivuilla kertoa tietoverk- kojen mahdollisuuksista esimerkiksi potilastietojen siirrossa. Oulun ylipistol- lisen keskussairaalan ja Kuusamon terveyskeskuksen välillä on jo toimiva yhteys mm. röntgenkuvien siirtoa varten. Lokakuun alusta lähtien kokeiltua systeemiä haaveillaan yhdistettäväksi myöhem- min kaikkiin Suomen sairaaloihin. Erityisesti syrjäseuduille tietoverkko tuo kaivattua apua, kun vaikeiden tapauksien kohdatessa paikallinen lääkäri voi saa- da verkon kautta paikalle erikoislääkärin avun nopeasti ja ilman suuria kustan- nuksia. Parhaassa tapauksessa tietoverkko nopeuttaa hoitopäätöksen tekemistä ja säästää potilaan mahdollisesti jopa turhan kuljettamisen keskussairaalaan. Teleradiologiasta povataan viidessä vuodessa lähes kaikkien suurten sairaaloiden ja useiden aluesairaaloiden arkipäivää. Vaikka säästötoimet ja vanhat asenteet hidastavatkin uusien työtapojen käyttöönottoa, on selvää, että tämä on tulevai- suuden suuntaus. Pohjois-Norjan kaikki terveyskeskukset on jo nyt linkitetty Tromssan yliopistolliseen sairaalaan, ja Pohjois-Ruotsissa rakennetaan vastaavaa järjestelmää. {34. Japanilaiset Eurooppaan omilla kännyköillä {3--------------------------------------------- Japanin suurin puhelinyhtiö NTT, Nippon Telegraph & Telephone Corporation, on ilmoittanut markkinoivansa japanilaista PHS-puhelinverkkoa kaikkialle maailmaan. Erityisesti hinnallaan kilpaileva järjestelmä ei kuitenkaan ole GSM:n korvaaja, vaan ennemminkin toimii GSM-verkon täydentäjänä. Suomalaisiin GSM-hintoihin tottunut kuluttaja kuuntelee mielellään lupauksia sa- tasella saatavasta puhelimesta, vaikkei järjestelmä välttämättä Suomen oloihin hyvin sopisikaan. Järjestelmän tukiasemien kantosäde on nimittäin huomattavasti pienempi kuin vastaavien GSM-asemien, eikä se sen takia sovellu viestintään esi- merkiksi kaupunkialueen ulkopuolella, ellei kolmensadan metrin välein pystytetä uusia tukiasemia. Kaupunkialueella PHS-verkko on sen sijaan omaa luokkaansa. Halvat puhelimet ja GSM-järjestelmää halvemmat lähettimet, joita kuitenkin tar- vitaan enemmän, puhuvat PHS:n puolesta. Rakennusten suojiin voidaan piilottaa niin monta tukiasemaa kuin tarvitaan, ja näin ollen edes julkisivulautakunnalla ei pitäisi olla mitään uutta langatonta puhelinjärjestelmää vastaan. Personal Handy System tunnustaa vielä kuitenkin joitain puutteellisuuksia. Puhe- limien kuuluvuus alkaa nimittäin heiketä, kun nopeus ylittää 50 kilomeriä tun- nissa. Tämän takia esimerkiksi autosta tai junasta puhuminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta! Tältä osin järjestelmä on siis vielä lapsenkengissä, vaikkakin se mitä ilmeisimmin kelpaa jo tavallisten langallisten liittymien korvaajaksi. Valoisaa tulevaisuutta PHS:lle povaavat kuitenkin NTT:n puheet, joiden mukaan PHS:n tiedonvälityskyky on erinomainen ja soveltuukin sen takia hyvin esimerkik- si multimediaan ja kuvansiirtoon. Ehkäpä PHS:stä saataisiin halpa jokamiehen kaupunkikännykkä? {35. Novellin maailmanverkko {3-------------------------- Suuria suunnitelmia löytyy muualtakin kuin maatalon isäntien päiväunelmista. Amerikkalaisella Novellilla on unelmana luoda kaikki maailman mikroprosessorit kattava jättimäinen älykäs maailmanverkko. Jokainen mikroprosessorilla varustet- tu jääkaappi, pesukone, tietokone, video ja hilavitkutin olisi liitetty verk- koon, jonka toiminnot mahdollistaisivat mm. laitteiden keskustelun keskenään. Auto voisi ilmoittaa kuljettajalle sähköpostin välityksellä esimerkiksi huollon tarpeellisuudesta, kodinkoneet voisivat pyytää talon ilmastointia säätämään lämpötilaa niille sopivammaksi tai mikrotietokone voisi itse tilata ohjelmien uudet päivitykset suoraan verkon kautta - ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään. Vaikka suunnitelma kuulostaa lähinnä jonkun suuren johtajan cyberpunk-kuvitel- malta, on se omalta osaltaan kutkuttava uutinen. Novellin kaltainen liikevaih- doltaan kahden miljardin dollarin yritys ei lähde julkaisemaan suunnitelmia, el- lei se tosissaan ole ajatellut järjestelmän toteuttamista. Ja mikäli järjestelmä toteutuu, kuten Novellin ilmeisenä tarkoituksena on, tulevaisuutemme on taas kerran piirun verran lähempänä tosihumanistien pelkäämää teknomaailmaa. Positiiviselta kannalta katsottuna verkko olisi optimaalinen tietoliikenneväli- ne, "turvallinen ja kaupallinen Internet", kuten Novellilla sanotaan. Älykkäät laitteet tekisivät maihinnousun koteihimme. Koneiden sielunelämä viesteineen kaikkineen saisi ne tuntumaan entistä inhimillisemmiltä. Ehkäpä ilmastointilait- teen kanssa voisi huonona päivänä keskustella ja suostutella sen toimimaan kun- nolla. Auto olisi todellakin miehen paras ystävä ja televisio tietäisi, mitä oh- jelmia katsojalle pitää valita. Jos utopinen verkko saataisiin joskus valmiiksi, tarjoaisi se uskomattomat mah- dollisuudet - niin hyvässä kuin pahassa. Seuratkaamme asiaa ja kuvitelkaamme tu- levia keskusteluja kodinkoneidemme kanssa. {36. Kilpailua neljännestä kanavasta {3---------------------------------- Lehtien palstoilla käytyjen keskustelujen perusteella neljäs valtakunnallinen TV-kanava on yksi tämän valtakunnan toivotuimpia lapsia, ellei hyviä TUPO-sopi- muksia oteta mukaan laskuihin. Aina tietyin väliajoin niin Helsingin Sanomien kuin pienempien paikallisten lehtienkin palstoilla muistetaan kirota kolmen ka- navan muodostamaa suppeaa tarjontaa. Yleisradion kanavat ovat keskittyneet si- vistävään ja suomalaiseen viihteeseen TV1- ja TV2-kanavilla Mainostelevision pyörittäessä omaa kaupallista unelmaansa MTV3-kanavalla. Kiistat Star Trekin lo- pettamisesta, Simpsonien häviämisestä ja monien muiden suosikkisarjojen oudoista katoamisista ovat saaneet katsojat enemmän tai vähemmän kuohuksiin. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole ollut. Kaikilla ei näy PTV, eivätkä maksulliset satelliittika- navatkaan ole välttämättä paras vaihtoehto. Onko neljäs valtakunnallinen, toinen kaupallinen televisiokanava sitten se haluttu ratkaisu? Tiedotusvälineissä vahvimpana suosikkina uuden toimiluvan saajaksi on ollut Hel- sinki Median hallitsema PTV. Menestyksekkäästi kaapelitelevisiona toiminut kana- va on nostanut huimasti profiiliaan parantamalla ohjelmistoaan ja ulkonäköään. Erityisen hyvän huomion PTV:llä on saaneet elokuvat, joiden esittäminen on muil- la kanavilla jäänyt syystä tai toisesta. Varsinainen juhlatapahtuma oli esimer- kiksi Quentin Tarantinon Reservoir Dogs -elokuvan esittäminen leikkaamattomana. Allekirjoittanutkin myöntää sinä päivänä hetken kironneen, ettei taloyhtiöstä löydy satelliittilautasen sijaan kaapelia. Mutta PTV ei ole ainoa ehdokas uuden toimiluvan omistajaksi. Venäläinen Russkoje Video on jättänyt jo lupahakemuksensa, ja Helsingin Sanomien mukaan ruotsalainen Modern Times Group ja Scandinavian Broadcasting Systems seuraavat perässä. Oli luvan saaja kuka tahansa, on todennäköistä, että ensi vuosi tietää uutta iloa joka kodin taikalaatikkoon. Kaksi kilpailevaa valtakunnallista mainoskana- vaa tulee olemaan uusi tilanne Suomessa ja vaatii siksi uusia otteita myös MTV3:lta. Jos MTV ei ota Star Trek -sarjaa ohjelmistoonsa, tuleva neljäs kanava voi viedä scifi-katsojat mennessään. Enää MTV3 ei voi tuudittautua omaan pieneen monopoliasemaansa kalliiden kaupallisten ohjelmien tarjoana, sillä vaihtoehto on olemassa. Positiivisena yllätyksenä voi tulla vielä suomalaisten ohjelmien tason nousu. Tuottajat pystyvät kilpailuttamaan suosituilla nimillä kahta asemaa ja näin ol- len hankkimaan enemmän rahaa uusien ja vanhojen ohjelmien kehittelyyn. Tällä hetkellä ohjelmat myydään käytännössä vain kahdelle yhtiölle, Ylelle ja Mainos- televisiolle, mikä pitää kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti hinnat alhaisi- na. Kapasiteetin noustessa voivat ohjelmien tekijät saada tuotoksistaan pohjois- maisittain edes standardin mukaista korvausta ja katselijat viimeinkin hyvää vastinetta TV-luvalleen.